Elokuun viimeinen päivä ja aivan tavalliset hautajaiset Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.

Mikä on elämän tarkoitus?

Voisiko joku kertoa, mikä tarkoitus tällä elämällä on?

Joku voisi sanoa: Se on opiskella, saada ja tehdä työtä, hankkia puoliso ja lisääntyä.

Mutta asiantuntijat sanovat: Meitä on jo liikaa. Väestönkasvu on suurin ongelmamme.

Kaikille ei riitä työtä.

Kaikille ei ole ruokaa. On nälänhätää, sotia, turvapaikan tarvitsijoita.

Kaikki eivät saa tai pysty opiskelemaan.

Se ei siis voi olla elämän tarkoitus. Tai ainakaan se ei ole järjellinen tarkoitus.

Onko elämän tarkoitus kilpailla toisten kanssa? Juosta oravanpyörässä, käyttää kyynärpäätä, edetä uralla, rikastua?

Se ei voi olla elämän tarkoitus, sillä omistaa enemmän kuin tarvitsee on samaa kuin varastaminen.

Omaisuus, jota sinulla on enemmän kuin tarvitset, on pois jolta kulta toiselta.

Ehkä tämän vuoksi Juha Sipilä lupasi Kempeleen talonsa turvapaikanhakijoille.

Hänellä on enemmän kuin hän itse tarvitsee.

Sipilä kuitenkin perui puheensa ja myi kyseisen talon, koska se oli joutavana.

Hinta oli yli puoli miljoonaa euroa.

Rahat ovat varmasti hyvässä tallessa. 

Pois muilta.

Pois niiltä, jotka sitä summaa tarvitsisivat.

Paljon on niitä multimiljardöörejä, joiden omaisuus kultaharkkoina Sveitsin pankissa.

Heillä on kiinteistöjä ja tiluksia, joissa kukaan ei asu.

On huviloita ja kesäasuntoja.

Ulkomaan asuntoja ja autoja.

Siinäkö olisi elämän tarkoitus?

Ei minulle.

Turhuuksien turhuus. Kaikki tuo on turhuutta. Tuulen tavoittelua.

Vai onko elämän tarkoitus vain selvitä?

Käydä oma henkilökohtainen selviytymistaistelu?

Taistelu, jonka jokainen on lopulta jo hävinnyt.

Jokainen, niin rikas kuin köyhä, kuolee lopulta. Eikä ihmiselämän pituus ole lopulta kuin yksi silmänräpäys.

Mäki on hetkessä lasketttu.

Altruisti sanoo: Elämän tarkoitus on palvella toisia - rakastaa jokaista.

Miksi ei? Kuulostaa järkevältä.

Mutta käytännössä kukaan meistä ei pysty siihen. Jokaisella on aina "oma lehmä ojassa".

Ihmismieli, jota kutsutaan lihan mieleksi, on sellainen. Oma etu edellä - minä, minä, minä.

Raamattu sanoo, että liha sotii henkeä vastaan, ja henki lihaa vastaan.

Jokaisen sisällä käy tämä kamppailu - jos sinussa on henki.

Paavali kirjoittaa: Koetelkaa itseänne, onko Jeesus Kristus (Henki) teissä - ellei niin te ette kestä  koetusta.

Hän kehottaa Hengellä kuolettamaan lihan teot. 

Lihan mieli tekee kuolemaa. Se ei halua. Mutta sen on pakko antaa periksi.

Sen tuomio on roikkua ristillä Kristuksen kanssa.

Onko siis elämän tarkoitus toimia Hengen ja lihan taistelutantereena?

Olla joko lihan tai Hengen puolella toinen toista vastaan?

Paradoksaalista. Liha kuolee ristillä, johon se Kristuksen lyö.

Sillä Jumala tuli lihaksi kuolettaakseen Hengellä lihan teot - Ehkä sinussakin?

Suurin osa on valinnut herrakseen lihan. Vain pieni joukko on kokenut hengellisen heräämisen.

Lihalliset ihmiset jatkavat Kristuksen ristiinnaulitsemista.

Paavali sanookin lopun ajan ihmisistä: Henkeä heillä ei ole. He ovat lihallisia.

Tämän lihallisen maailman keskellä hengellisellä ihmisellä on ahdistus. Liha näet alati sotii henkeä vastaan.

Se vie hengellisen ihmisen Via dolorosan kautta Golgatalle - joka päivä - aina uudestaan ja uudestaan.

Se syyttää, tuomitsee ja valehtelee. Saa meidät uskomaan omaan syyllisyyteemme.

Henki ei valehtele.

Liha on valehtelija.

Jatkuva valheen keskellä eläminen on totuutta rakastavalle yhtä helvettiä.

Ristin kantamista.

Mutta se lienee elämän tarkoitus: syntyä, kärsiä ja kuolla.

Elämän tarkoitus lienee oppia täällä ajassa jotakin ikuisuutta varten.

Oppia kantapään kautta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Elämän tarkoitus on jatkaa sukua ja kehittyä, sitä kutsutaan evoluutioksi.

He jotka eivät koe tarpeelliseksi jatkaa sukuaan, ovat saavuttaneet oman evoluutiollisen päätepisteensä.

Jani Kuusela

Se, että ihmisestä on kehittynyt hengellinen, on evoluutiota.

Lihallinen ihminen on kehittymätön siltä osin.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Henki ja hengellisyys ovat ihmisen keksimiä abstrakteja käsitteitä. Jokainen voi ja tavallaan kokeekin hengellisyyden yksilöllisesti...tai sitten ei koe ollenkaan.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #4

Kärsi, kärsi ihminen kirkkaamman kruunun saat...ja sitä rataa...(?).

Jos elämä on ollut ja näyttää olevan pelkkää kärsimystä, niin kyllä siinä varmaan saa miettiä elämänsä tarkoitusta useammankin kerrran?

Jotkut kristitytkin uskovaiset uskovat, että meni täällä maallisessa vaelluksessa miten tahansa taivaassa sitten kaikki kirkastuu ja tulee runsain mitoin palkituksi.

Uskonnottomana yrittää elää jokaista päivää rohkeasti ja rikkaasti, koska ei omaa mitään unelmahöttöä jostakin taivaan paratiisista, josta ei kukaan mitään tiedä, eikä kenellekään ole mitään kerrottu.

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #5

Kuoleman näkeminen joka päivä muuttaa ihmistä. Väistämättä.

Sitä ei enää pysty elämään mitään unelmahöttöä.

Minulle hengellisyys on totta.

Liha valhetta.

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #4

Hengelliset asiat on tutkittava hengellisesti.

Sen vuoksi niitä on turha lihalle selvittää. Se ei niitä ymmärrä, ei näe, eikä koe.

Jani Kuusela

Hengellisen ihmisen puhe on hullutusta lihallisen ihmisen mielestä.

Raamattu sanookin, että sana rististä on hullutusta niille, jotka ovat omasta (lihan) mielestään viisaita.

Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?, Raamattu kysyy.

Jani Kuusela

Lihalle elämän tarkoitukseksi riittää kun on "leipää ja sirkushuveja".

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Mitä eroa on sillä missään mielessä, onko ihminen esim. haudattu siunattuun, vai siunaamattomaan maahan?

Viimeksi olen ollut uskonnottomien läheisteni hautajaisissa. Toisen tuhkat siroteltiin mereen ja kukkia perään.

Toisessa haudalla lauloi japanilainen laulaja ja säesti itseään kitaralla, "Lähtevien laivojen sataman."

- Hienot hautajaiset sanoivat monet, ensimmäistä kertaa elämässään uskonnottomiin hautajaisiin osallistuneet molemmista.

Jani Kuusela

Olen samaa mieltä.

Ihan sama onko hautapaikka kirkkomaalla, meressä, järvessä vai kesämökin pihakoivun juuressa.

Ei ruumis ole kuin kotelo.

Kun ihminen kuolee, jäljelle jäävä ruumis ei ole enää se ihminen.

Sen näkee heti, että ihminen on poissa. Vaikka ruumis on vielä hautaamatta tai tuhkaamatta.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #12

Hautaaminen arkkuineen, uurnineen, tuhkaamisineen, hautajaistilaisuuksineen on kallista ja ehkä sen tulisikin olla kunnan ja yhteiskunnan viimeinen, kunnolla kompensoitu sotepalvelu kuntalaiselle ja kansalaiselle?
( - Samaan tyyliin kuin varatoomille onkin.)

...Ehkä osan säästäisi jos tekisi itse "valmiiksi" arkun ja uurnan...?
Käyttäisi pystyyn asetettuna vaikka baarikaappina "odotusajan?2

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #15

Olet oikeassa että arkut ja kuljetukset ovat ajan saatossa olleet kalliita.

Käytännössä yksi toimija omisti markkinat vielä viisi vuotta sitten.

Se näkyi hinnoissa.

Toin hautausalalle edullisen hinnoittelun.

Minulla puinen ekoarkku ja kuljetus maksaa alk. 390 e.

Se ei ole enää kallis.

Se, mitä sosiaalihuoltoon tulee, on pitkissä hampaissa heillä että noudattavat lakia ja maksaisivat varattoman hautauksen.

Jos omaista ei ole, käytännössä minä olen maksanut hautajaiset.

Arkun ja kuljetukset.

Myyntitappiona.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #17

Ilmaispalvelusi ovat kiitettävää ja harvinaista hyväntekeväisyyttä näinä aikoina!?

Olen edelleenkin sitä mieltä hautaamisen peruspalvelut, hautausmaineen kaikkineen tulisivat olla kuntalaiselle ja kansalaisille, muiden terveys-ja sosiaalipalvelujen tapaan se viimeinen, verovaroista kompensoitu sotepalvelu, eikä kirkon, lähes monopoli, jolla mm. rippikoulun ohella mainostavat yhteikunnallista merkitystään?

- Kompensoidut peruspalvelut kohtuullisella omavastuuosuudella ja soitot, saarnat, puheet ja tarjoilut vainajan vakaumuksen, toivomusten ja pesän ja omaisten varojen mukaan.

Kun kirkko aikanaan erotetaan valtiosta se voi tietysti edelleenkin pitää yllä jäsentensä kymmenyksillä omia,"siunattuja" hautausmaitaan ja palvelujaan ja kirkkoon vielä kuuluva vainajakin toisi hautauskuluihinsa oman, maallisen vallan myöntämän, "hautauspalvelusetelinsä...?"

Suomessa on muuten lukuisia, vapaa-ajattelijoiden perustamia ja hoitamia, kirkkoon kuulumattomille, ja uskonnottomille tarkoitettuja hautausmaita ja joutuihan kirkkokin lopulta järjestämään hautapaikat kirkkoon kuulumattomillekin ja vielä samaan hintaan kuin kirkon jäsenillekin, mikä aikanaan aiheutti suurta vastustusta kirkollisveron maksajien keskuudessa.

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #19

Jokaisen kannattaisi tehdä etukäteen niin sanottu hautaustestamentti.

Se säästää aikaa ja vaivaa omaisilta, kun lähtö on tullut.

Siinä voi esittää toiveensa omista hautajaisistaan.

Millainen arkku? Onko poltto- vai arkkuhautaus? Mihin haluaa tulla haudatuksi? Millainen muistotilaisuus? Jne.

Itse haluan tuhkauksen ja tuhka haudataan kotipaikalleni Joroisiin Saimaan rannalla olevalle kalliolle.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Jos kaikki se rahamäärä, mitä maailmassa laitetaan aseisiin, käytettäisiin ihmisten hyvinvointiin, niin kenelläkään ei olisi paha olla.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Terhakkaasti esiintyvät poliitikot ja mainosten riehakkaat helppoheikit luovat illuusion elämän ikuisesta jatkumisesta ja eräänlaisesta picnic-luonteesta. Ja kuitenkin taustalla väijyy tietoisuus siitä, että jonain päivänä tämäkin eväsretki on ohi. Kerran suunnattomia omaisuusmassoja elämänsä aikana kerännyt miljardööri lasketaan hautaan arkussa, jonka pystyisi hankkimaan kuka tahansa pikkuvarakas porvari, eikä hänelle itselleen enää ole mitään väliä, vaikka hänet haudattaisiin pahvilaatikossa tai paperisessa pukupussissa. Kerran suurtilallinen, jonka tilukset ovat olleet pienen valtion kokoisia, joutuu tyytymään kahteen neliömetriin ja kerran kaikkien pelkäämä ja monien kunnioittama diktaattori makaa liikkumattomana lavitsallaan tai balsamoituna, turisteille maksua vastaan näytettävänä säilykkeenä mausoleumissaan. Niin se vain menee, vaikka kuinka yrittäisit sen torjua.

Jani Kuusela

Eväsretki vertaus on hyvä.

Olen itse käyttänyt turisti vertausta.

Kun menemme johonkin lomakohteeseen, emme halua nähdä emmekä ajatella niitä, jotka jo ovat lomansa viettäneet, ja istuvat matkalaukkuineen hotellin aulassa odottaen lentokenttäkuljetusta.

Sama asia kun näemme ruumisauton.

Se muistuttaa, että meidänkin lomamme loppuu ennemmin kuin haluaisimme.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Jani. Kirjoituksiasi on helppo ja kiva lukea, harvojen rivien,- harkittujen, "sanomisten",- ja Pyhän Hengen, opastamien,- asioiden, ansiosta. Tulee mieleen tuosta kirjoituksesta, "täydellisyydessään": Olkaa täydellisiä, niinkuin teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen. Toinen, Jeesus sanoo: Ilman minua te, ette voi mitään tehdä. Noilla, kunnia ja kiitos menevät oikeaan "osoitteeseen". Vältymme omalta ylpeydeltämme. Katekismus: ELÄMÄMME KALLEIN ASIA: Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Elämän tarkoitus on kuolema, näin sen olen aina ajatellut.

Jani Kuusela

Mikä on sitten kuoleman tarkoitus?

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Luonnon suuri kiertokulku, uusiutumisineen ja kuolemisineen...
- Ihminenkin on vain yksi laji ja osa luontoa siinä luonnon kiertokulussa.
- Maasta (ja vedestä) sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman...

Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #22

Tuhkasta (hiili) olet tullut ja tuhkaksi palaat.

Käyttäjän UskoYlitalo kuva
Usko Ylitalo

Elämän tarkoitusko? - Olen sen selvittänyt perustellusti tuolla vapaavuoron puolella, lienee se siellä vielä nähtävilä?

Eli: Jumalten ruokaahan täsä vain ollaan ja kohta se tuodaan pöytiin!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset