Elokuun viimeinen päivä ja aivan tavalliset hautajaiset Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.

Jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja oli Saksan liittolainen

Sodan aikana, ja varsinkin sodan jälkeen, suomalaiset väittivät, että Suomi ei ollut liitossa Saksan kanssa, vaan kävi omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Suomen kouluissa opetettiin pitkään, että Suomi oli joutunut sotaan vasten omaa tahtoaan. Nykyään historiantutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja oli Saksan liittolainen. Suomi ei ajautunut sotaan vasten tahtoaan, vaan osallistui tietoisesti Saksan rinnalla operaatio Barbarossaan.

Elettiin toisen maailmansodan kynnyksellä. Neuvostoliiton Josef Stalin oli huolissaan Saksan lihasten pullistelusta. Vuodesta 1935 Stalin yritti rakentaa taktista rintamaa Hitleriä vastaan yrittäen vakuuttaa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan hallitukset kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisen tarpeesta.

Asiasta keskusteltiin vielä 15. huhtikuuta 1939 Moskovassa, jossa paikalla oli Ranskan ja Britannian delegaatiot. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin, myöhemmin Britannian Winston Churchill kirjoitti muistelmissaan, että Stalinin ehdotus kolmen valtion allianssista olisi kannattanut tuolloin hyväksyä.

Vaan ei toteutunut tuo Stalinin haikailema puolustusliitto. Kriittiseksi Neuvostoliiton kannalta Saksan mahti kävi, kun Saksa ryhtyi järjestelemään Keski-Euroopassa rajoja uudelleen. Liitettyään Itävallan Anschlussilla 1938 maakunniksi itseensä Saksa alkoi vaatia lisäksi sudeettialueita Tšekkoslovakialta.

Koska Iso-Britannia ja Ranska eivät Neuvostoliiton näkökulmasta käyneet tehokkaasti sotilasneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa 1939, hankki Neuvostoliitto lisäaikaa varustautumiseen Saksan vastaisen sodan varalle liittoutumalla Saksan kanssa 23. elokuuta 1939, mikä mahdollisti Saksalle hyökkäyksen Puolaan 1. syyskuuta 1939 ilman Neuvostoliiton väliintulon vaaraa.

Neuvostoliiton ja Saksan suhteet heikkenivät, kun vuoden 1940 lopulla Saksa osoittautui haluttomaksi tukemaan Neuvostoliiton pyrkimyksiä Itä-Euroopassa. Marraskuussa 1940 valtakunnankansleri Adolf Hitler ei myöntänyt ulkoasiainkansankomissaari Vjatšeslav Molotovin vierailun aikana lupaa Neuvostoliitolle käydä toista sotaa Suomen kanssa ja ottaa elokuun 1939 etupiirijaon hengessä myös Suomea haltuunsa.

Aamuyöllä 22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi tuhansia kilometrejä leveällä rintamalla Neuvostoliittoon. Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.

Itärintamalla vastakkain olivat Saksa liittolaisineen ja Neuvostoliitto kesäkuun 1941 ja toukokuun 1945 välisenä aikana. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon nimettiin 29. kesäkuuta 1941 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean julistuksella suureksi isänmaalliseksi sodaksi (ven. Великая Отечественная Война, Velikaja Otetšestvennaja Voina).

Saksan alkuperäisen hyökkäyssuunnitelman, operaatio Barbarossan, tavoitteena oli luoda edellytykset idän yleissuunnitelman toteuttamiselle työntämällä Neuvostoliiton puna-armeija niin sanotulle A–A-linjalle eli Arkangelista aina etelään Astrahaniin jatkuvalle linjalle. Kesän ja syksyn 1941 nopea eteneminen pysähtyi kuitenkin Moskovan ja Leningradin edustalle.

Samaan aikaan kuin Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta.

Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.

Leningradin piiritys (ven. блокада Ленинграда, blokada Leningrada) oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.

Piiritys alkoi 8. syyskuuta 1941, jolloin Saksan pohjoinen armeijaryhmä saavutti Laatokan rannan Leningradin itäpuolella. Piirityksen aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800 000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu Leningradin liepeillä olevalle Piskarjovin hautausmaalle. Piirityksestä hengissä selvinneistä on käytetty nimitystä blokadnik (блокадник). Leningrad oli ensimmäinen kaupunki, jolle myönnettiin Neuvostoliiton sankarikaupungin arvonimi vuonna 1945.

Perinteisesti sekä suomalaisessa että ulkomaisessa historiankirjoituksessa on katsottu, ettei Suomi osallistunut aktiivisesti Leningradin piiritykseen, vaikka suomalaisjoukot muodostivat piiritysrenkaan pohjoisosan Laatokan ja Suomenlahden välillä. Maanpuolustuskorkeakoulundosentti Pekka Visuri kutsui vuonna 2016 tätä käsitystä kansalliseksi myytiksi.

Myös venäläinen historioitsija Nikolai Baryšnikovedustaa vastakkaista näkökulmaa, mutta hän on käsitellyt myös talvisotaa Neuvostoliiton puolustussotana ehkäisemässä Suomen hyökkäystä.

Neuvostoliiton tykistökeskitykset ja ylivoima mursivat suomalaisen puolustuksen (Valkeasaaressa 10. kesäkuuta 1944). VT-linja (Vammelsuu–Taipale) murtui Kuuterselässä 14. kesäkuuta ja Viipuri vallattiin suomalaisilta lähes taisteluitta 20. kesäkuuta.

Puolustustaistelussa suomalaisten tukena oli myös saksalaisia joukkoja. Erityistä merkitystä Kannaksen torjuntataisteluille on sanottu olleen Saksan jo aikaisemmin toimittamalla panssarintorjunta-aseistuksella, koska suomalaisten käytössä ollut pst-tykistö ei ollut tehokas neuvostojoukkojen uusimpia Klim Vorošilov ja Josif Stalin -panssareita vastaan.

Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen.

Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kremlin koulukunnan äänitorvelta taattua "asiaa".

Totta siteeksi - hölynpölyllä höystettynä.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

SOTA ON SUOMESSA ylevä asia. Mutta eivät kaikki sodat. Myyttisessä talvisodassa sisukas ja pieni Suomen kansa taisteli urhoollisesti suurta hyökkääjää vastaan. Jatkosodasta samanlaista sankaritarinaa ei saa.

Se oli sota, jonka aikana Suomessa oli 200 000 natsi-Saksan sotilasta ja jolloin Suomi yritti valloittaa ei ainoastaan Neuvostoliitolle menettämiään alueita, vaan paljon enemmän. Suomi luovutti tuhansia sotavankeja Saksaan tietäen, että heitä odotti kurja kohtalo. Yli tuhat suomalaista liittyi vapaaehtoisina WaffenSS-joukkoihin, ja Suomen Valtiollisen poliisin johtaja kirjoitti ihastuneen raportin vierailultaan Saksan keskitysleirillä. Turvallisuuspoliisit tekivät tiivistä yhteistyötä.

Tutkimus on viime vuosina paljastanut kosolti uutta tietoa Suomen ja Saksan likeisistä suhteista. Aina kun joku tutkija kertoo uutta tietoa, syntyy hirveä metakka. Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on yhä niin vaikea puhua?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Jatkosodassa Suomi teki sen mitä pitikin: Otti Neuvostoliiton ryöstämät alueet laillisesti takaisin. Muunlainen toiminta olisi ollut poliitikoilta törkeä maanpetos.

Korkojen ottamisesta voi olla toistakin mieltä mutta sotataktisesti se pelasti Suomen ja nöyryytti Neuvostoliittoa, joka joutui taistelemaan nyt omalla alueellaan suurin tappioin jopa silloin kun se yritti palauttaa vanhoja rajojaan.

Aina säännöllisesti joku kitisee Suomen asemasta jatkosodassa Saksan rinnalla. Suomi taisteli laillisen oikeutensa puolesta ja teki sen hyvin. Kiitos siitä.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Juutalaisten joukkomurhan alullepanija oli Saksan valtakunnankansleriksi vuonna 1933 noussut Adolf Hitler. Hän oli vihannut juutalaisia syvästi ensimmäisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Hitler uskoi juutalaisten salaliittoon, jonka avulla nämä pyrkivät hallitsemaan maailmaa ja kaivamaan maata kaikkien kansakuntien alta edistämällä sosialismia ja kommunismia sekä manipuloimalla taloutta. Hitler syytti myös juutalaisia sosialisteja Saksan häviöstä ensimmäisessä maailmansodassa ja uskoi juutalaisten valvovan Saksan vihollismaiden hallituksia.[4]

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Meinaatko, että Neuvostoliitto "vahingossa pommitti" Helsinkiä ennen Jatkosodan alkamista? Suomi toki oli syyllinen Talvisotaan.

ps. Tiesitkö, että Natsi-Saksa koulutti Neuvostoliittolaiset lentäjät?

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

" Suomi toki oli syyllinen Talvisotaan."

Siis täh???

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Noh, tarkoitin vain, että Suomi oli syyllinen Talvisotaan, koska oli Suomi. Samasta syystä se oli syyllinen Jatkosotaan.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Jos Hårdin joskus kohtaa hänen virkatehtävissään, kannattaa välttää ironiaa :D :D

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Taisi olla niin, että Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti Saksa hankki itselleen ilmavoimat, jotka se itse koulutti NL:ssa. Samoin toimittiin panssarijoukkojen kanssa, hyvässä yhteisymmärryksessä NL:n kanssa.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Vastailen vain Wikipedian kautta:
. Pommitukset toteutettiin 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Helsingin pommitukset ennen jatkosodan alkua?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä Suomen Kuuselan mielestä olisi tullut tehdä silloisessa tilanteessaan?

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Marsalkka Mannerheim toteaa muistelmissaan, että mikäli Suomi olisi suostunut NL:n aluevaatimuksiin, koko sodalta olisi vältytty.

Britannian Winston Churchill kirjoitti muistelmissaan, että Stalinin ehdotus kolmen valtion allianssista olisi kannattanut tuolloin hyväksyä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Unohdat kokonaan, että näiden Suomen ja NL:n neuvottelujen aikaan Molotov-Ribbentrop sopimus oli jo voimassa. Se oli allekirjoitettu jo elokuussa.

Uskotko vakavasti, että myöntymällä aluevaatimuksiin olisi talvisota ollut vältettävissä? Mikä olisikaan ollut sotien jälkeinen lopputulos? Kuinka kävikään Balttian maille, jotka myöntyivät NL:n vaatimuksiin?

Tässä sinulle pieni referaati Mannerheimin muistelmista talvisodasta.
http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1552...

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja Vastaus kommenttiin #13

Pekka on täysin oikeassa. Tämä kommunistien myytti siitä, että alueluovutukset olisivat auttaneet. Tästäkin löytyy esimerkki Eestistä, joka päästi kommunistiroistot vapaaehtoisesti maahan. Niistä paskiaista ei sitten hevillä päästy eroon.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #17

Myös Pentti Linkola on miettinyt sitä, olisiko talvisota sittenkin ollut vältettävissä.

– Jo ennen toista maailmansotaa Neuvostoliitto ehdotti Suomelle vaihtokauppaa, jossa Suomi olisi saanut Kuittijärven ja Tuoppajärven valtavat metsäerämaat Itä-Karjalasta, jos se olisi myynyt Neuvostoliitolle strategisesti tärkeät Suomenlahden Suursaaren, Tytärsaarta ja osan Karjalankangasta. Paasikivi ja Mannerheim olisivat suostuneetkin kauppaan, mutta ei kansa eikä kansan valitsema eduskunta.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Ilkka Luoma on saanut Jani Kuuselasta hyvän opetuslapsen apinoimaan teesejään. Ilkan ja Janin mukaan Suomi oli Jatkosodan lisäksi syyllinen myös Talvisotaan, kun ei suostunut Stalinin reiluihin tarjouksiin. Ahkerina skribentteinä (kummaltakin syntyy leikkaa/liimaa menetelmällä ainakin pari kirjoitusta viikossa) pystyvät määrittämään keskustelunaiheet (itsekin sorrun kommentoimaan, vaikka trollia ei pitäisi ruokkia) ja saamaan jonkun persun ehkä uskomaankin potaskaansa.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Kirjoitus edustaa plagiointia. Se on leikattu ja liimattu 99% suoraan Wikipediasta. 1% omaa lisäystä, jotta kirjoitus etenee sujuvasti maaliin.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Muistakaamme, että silloinen Saksa oli natsi-saksa.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Muistakaamme myös että välirauhan aikana Neuvostoliitto painosti Suomea monin tavoin ja ampui jopa alas matkustajakone Kalevan Aeron lento 1631:n Tallinnasta Helsinkiin kesäkuussa 1940. Suomen onneksi Saksa oli päättänyt hyökätä Neuvostoliittoon koska ei Stalin olisi jättänyt aloittamansa agression Suomea vastaan vain siihen lentokoneen tiputukseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#14:
Tämän lisäksi Molotov vaati loppusyksyllä 1940 Hitleriltä vapaita käsiä Suomen valloituksen loppuun viemiseksi. Ei saanut lupaa, mutta Suomi sai tiedon noista vaatimuksista. Tuossa tilanteessa päätöksenteko oli hyvin helppoa, joko otamme tukea sieltä, mistä sitä on saatavissa (ja ainoa mahdollinen taho oli Saksa) tai joudumme yksin Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Nuo jutut joiden mukaan Suomella olisi ollut joku keino jatkosodan välttämiseen kertovat joko esittäjänsä tavattomasta naiiviudesta tai epärehellisyydestä.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #40

Jatkosota vakuutti Stalinin siitä, ettei Suomea olisi lopulta edes kannattanut vallata. Muistelen, että hän olisi todennut jossain sodan loppuvaiheessa, että vallattuna Suomesta tulisi NL:lle "vuotava haava".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

Molotovilla oli ratkaisu tuohon haavaan. Hän oli ilmoittanut, että suomalaiset pannaan kävellen Siperiaan, eestiläiset junalla.

Käyttäjän mikanter kuva
Mika Keränen

"Muistakaamme, että silloinen Saksa oli natsi-saksa."

Muistetaan, muistetaan. Kuinka sitä voisikaan unohtaa, kun kaiken maailman desantit siitä ehtimiseen muistuttelevat.

Mutta muistetaanpa myös, että silloinen Venäjä oli verisen Josif Stalinin johtama Neuvosto-Venäjä. Jos liittoutuminen bolsujen kanssa ei häirinnyt Churchilliä tai Rooseveltia, miksi ihmeessä meidän pitäisi pukeutua säkkiin ja tuhkaan tarkoituksenmukaisesta partneriudesta Hitlerin Saksan kanssa?

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Ja Suomen armeijan johdossa oli Mannerheim, joka tapahtti sisällissodan aikana niin naiset, lapset kuin heidän isänsä - jos olivat punaisia.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Natsi-Saksan tuki pelasti Suomen neuvostomiehitykseltä ja siitä sinäkin suomalaisena voit olla iloinen.

Itse viettäisin joka vuosi natsi-Saksan liittolaistuki -muistopäivää jos Saksa ei alunperin olisi myynyt Suomea Neuvostoliitolle. Lasken myös jotain negatiivista sille että saksalaiset eivät vapaaehtoisesti poistuneet Suomesta vaikka Suomi oli ahdingossa Neuvostoliiton kanssa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hitlerin Saksa todella möi Suomen Neuvostoliitolle talvisodassa. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sopimuspuolet Saksa ja Neuvostoliitto yhdessä määrittelivät Suomen kuuluvaksi NL:n etupiiriin.

Molotov-Ribbentrop -sopimuksen pohjalta Saksa aktiivisesti haittasi Suomen puolustustaistelua talvisodassa mm. estämällä Italiasta ostettujen Fiat G.50 Freccia -hävittäjien laivaamisen eteenpäin Stettinin satamasta, jonne ne oli tuotu Italiasta rautateitse kuljetuslaatikoissaan. Lopulta koneet oli kuljetettava rautateitse takaisin Italiaan, josta ne laivattiin Livornon satamasta kuljetettaviksi meriteitse Göteborgiin. Siellä tehtyjen kokoonpanojen ja koelentojen jälkeen koneet voitiin lopulta lentää Suomeen.

Natsi-Saksan sopimuskumppaninsa eduksi aiheuttaman viiveen takia Neuvostoilmavoimien terroripommitukset Suomen asutuskeskuksia vastaan vaativat tuntemattoman määrän tarpeettomia ylimääräisiä siviiliuhreja ja rakennetun ympäristön tuhoa, joilta olisi vältytty, jos Suomella olisi ollut riittävä hävittäjätorjunta tarvittavine lentokalustoineen.

----

Jatkosodan taisteluiden päätyttyä 5.9.1944 aselepoon ja välirauhansopimuksen Suomen ja NL:n välillä tultua allekirjoitetuksi 19.9.1944 saksalaiset kyllä poistuivat jo syyskuusta 1943 lähtien ohjeistettuna ja oma-aloitteisesti ja tuhoja tekemättä hyvässä järjestyksessä kohti Käsivartta ja Norjaa. Tätä koskeva suunnitelma, sotatoimi Birke valmistui jo 8.4.1944, ja käsky sen käynnistämisestä annettiin 3.9.1944. Saksalaisten irtautuminen asemistaan alkoi Kiestingissä 8.–9.9. Suurten joukkojen ja materiaalivarastojen evakuoiminen Pohjois-Suomen liikenneoloissa ei ollut saksalaisille mikään logistisesti helppo operaatio.

Suomalaiset seurasivat vetäytyvien saksalaisjoukkojen perässä pyrkimättä taistelukosketukseen. Näin olisi mitä todennäköisimmin jatkunut saksalaisten vetäytyessä, mutta tämähän ei kelvannut Neuvostoliitolle, joka asetti 30.9. Suomelle uhkavaatimuksen aktiivisten hyökkäystoimien aloittamisesta Saksan joukkoja vastaan määräaikaan 1.10.1944 klo 8 mennessä – muuten NL:n ja Suomen välinen aselepo olisi rauennut.

Koska NL:n edustajat Valvontakomissiossa vaativat ruumiita, tappioita ja sotavankeja, suomalaiset tekivät maihinnousun Tornion Röyttään 1.10.1944 täpärästi ennen ultimaatumin määräajan umpeutumista. Siinä käytiin oikeata sotaa, tuli kaivattuja ruumiita ja tappioita molemmin puolin.

Saksalaiset yrittivät tämän jälkeen toistuvasti neuvotella suomalaisten kanssa väkivallatonta sovitteluratkaisua vetäytyäkseen pois maasta häiriötä tuottamatta, mutta NL:n takia suomalaiset eivät voineet tähän suostua. Siksi saksalaisjoukkojen oli pakko alkaa hidastaa takaa-ajavia suomalaisia miinoituksilla, viivytystaisteluilla ja poltetun maan taktiikalla Lapin talven edellä, välttääkseen joutumisensa suomalaisten tappamiksi tai sotavangeiksi (mikä olisi merkinnyt heille edelleen luovutusta Puna-Armeijalle). Näin saatiin aikaan Stalinin tarvitsema Lapin sota, joka jatkui 27.4.1945 saakka.

Saksalaiset olisivat siis kyllä vapaaehtoisesti poistuneet Suomesta, vaan kun ei annettu.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #56

"Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sopimuspuolet Saksa ja Neuvostoliitto yhdessä määrittelivät Suomen kuuluvaksi NL:n etupiiriin."

Ensinnäkin on Molotov-Ribbentrop -sopimus on nimenä virheellinen, kysymyksessä oli Stalin-Hitler-sopimus.

Josef Stalin Paasikivelle Moskovassa 12.10.1939. "Emme pelkää hyökkäystä Suomen taholta, mutta Saksa tai Englanti voi harjoittaa painostusta pakottaakseen Suomen osallistumaan höykkäykseen Neuvostoliittoa vastaan"

Stalin jatkoi, ettei hän halua enää koskaan ajautua pisteeseen, jossa jokin suurvalta käyttää Suomea hyväkseen hyökätäkseen Neuvostoliittoon.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Hitlerhän oli melkein yhtä julma murhamies, kuin Stalin. Stalinin uhreja tosin oli jokunen miljoona enemmän, mutta toki hänen hirmuvaltansa kestikin vähän pidempään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Muistakaamme, että silloinen Saksa oli natsi-saksa."

Niin tämä natsitteluko oli sitten koko blogin pääasia?

Eihän se ole mikään uutinen, että jatkosodan hyökkäysvaiheessa hyökättiin, tai että sotatoimia koordinoitiin ilman varsinaista liittosopimusta. Suomen sodan päämäärät olivat kuitenkin erilliset, eikä Hitlerin toiveita lähdetty toteuttamaan (hyökkäys Leningradiin, Muurmannin radan pysyvä katkaisu) ottamatta Suomen etua huomioon. Suomi teki erillisrauhan, joten eiköhän se sotakin sitä ennen ollut erillissota, varsinkin kun aikalaiset sitä niin nimittivät (Sonderkrieg) jo heti jatkosodan käynnistyttyä.

Mitä tarkalleen olivat ne natsiteot Suomessa ja sen miehittämillä alueilla 1941–44, erotuksena siitä, mitä kaikki muutkin II maailmansotaan osallistuneet valtiot tahoillaan tekivät?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten jo ylempänä todettiin, Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä jo ennen maahyökkäystä itään. Silloin Suomen hallitus totesi Suomen olevan sodassa Neuvostoliiton kanssa.

Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan raakaa dokumentoitua faktaa.

Suomi olisi voinut Leningradin piirityksessä sulkea viimeisenkin huoltoreitin leikiten, jos olisi halunnut. Mannerheim ei halunnut eikä Suomi sitä tehnyt. Tämäkin on raakaa faktaa eikä siihen liity mitään "näkemyksiä". .

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Stalin halusi talvisodan jälkeen vielä lisää alueita Suomelta mikä sekin kannattaa muistaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiassa vuoden 1940 lopussa hän halusi uutta valloitussotaa tavoitteenaan koko Suomi.

Viljo Asikainen

Kun professori Mauno Jokipii julkaisi 1980-luvulla käänteentekevän tutkimuksensa "Jatkosodan synty" hän mainitsi kirjan johdannossa että on halunnut osoittaa yksityiskohtaisesti sen miten Suomen valtiojohto, sen sisäpiiri, aktiivisesti ja tietoisesti johti Suomen mukaan Saksan rinnalle sen hyökkäykseen Venäjälle.

Sitten Jokipii sanoi että sen olen tehnyt. Hän jatkoi että sen sijaan olen tietoisesti välttänyt lainkaan ottamasta kantaa siihen miksi Suomen valtiojohto näin toimi. Olen osoittanut miten se tämän teki, jättänyt muiden pohdittavaksi miksi se tämän teki.

Tämä on ollut erittäin hedelmällinen ja tuloksellinen asian tarkastelutapa. Se lopullisesti heitti roskakoriin Arvi Korhosen ja muiden ajopuut ja koskiveneet. Huomion arvoista on että Jokipiin tutkimusta ei kukaan ole vielä kiistänyt.

Miten Suomen valtiojohto vei Suomen jatkosotaan on yleisesti hyväksytty toteen näytettynä.

Miksi Suomen valtiojohto vei Suomen jatkosotaan - sitä jauhaa edelleen elinvoimainen isäinpäiväkirjallisuus ja mm. tämänkin blogin kommenttiketju. Aika tekee tässäkin työtään tosiasioiden hyväksi joskin hitaanpuoleisesti. Silmät aukeavat, silmälaput putoavat.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vain maanpetturit eivät olisi yrittäneet ottaa ryöstettyjä alueita takaisin, ja tämä ymmärrettiin jo tuolloin. Nykyajan ihmisten on vaikea samaistua tuon ajan käsityksiin.

Tutkijoiden kannattaisi lähteä miettimään sitä, mihin Suomella oli oikeus ja mitkä olivat tuolloin mahdollisuudet saada ryöstetyt alueet takaisin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jatkosodalla oli kansan hyväksyminen halusivat että karjalaiset palaisivat mistä olivat tulleet.
Muistan miten murre-ero oli silloin kuin kieliero tänään ja piti etäisyyttä yllä.

Käyttäjän mikanter kuva
Mika Keränen

"Miten Suomen valtiojohto vei Suomen jatkosotaan on yleisesti hyväksytty toteen näytettynä."

Kyllä, kyllä. Eikä siinä ole mitään anteeksipyytelemistä. Sen hetken tiedoilla se oli perusteltu päätös.

Tomi Vaalisto

Ennen Jatkosodan alkua Suomi oli päättänyt pysyä puolueettomana, mikäli sitä vastaan ei hyökätty.

Neuvostoliitto hyökkäsi.

Neuvostoliitto aloitti Jatkosodan tykistö- ja ilmaiskuilla Suomeen 22.6.1941 klo 6.05.
Kun ne jatkuivat päiväkausia eduskunta totesi Suomen olevan sodassa 25.6.1941.

Suomessa oli tuolloin sekä Neuvostoliiton että Saksan joukkojan laillisten sopimusten pohjalta. NL:n joukkoja oli Hangon tukikohdassa Talvisodan rauhansopimuksen perusteella ja Saksan kanssa Suomella oli kauttakulkusopimus.

Saksalaiset lähtivät hyökkäämään kohti Murmanskia 29. kesäkuuta 1941 - viikko Neuvostoliiton sodanaloituksen jälkeen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tietomääräni ei riitä menneiden spekulointiin. Sen kuitenkin totean, että meillä on nyt hallussamma sodan jälkeinen Suomi rajoineen. En millään usko, että ilman vastarintaa ja mitään tekemättä meillä olisi nyt sama tilanne.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olet oikeassa. Jos Suomi olisi suostunut ensimmäisiin aluevaatimuksiin, jo nyt tiedämme, että niitä olisi tullut lisää Porkkalasta ainakin pääkaupunkiseudulle ja Saloon asti ulottuvina. Kun NL olisi päässyt joukkoineen ja raskaine kalustoineen pureutumaan näille alueille, sota Suomea vastaan olisi ollut nopea ja lyhyt.

Onneksi Suomessa osattiin ennakoida Stalinin siirtoja. Jatkosota oli todellisten patrioottien voimannäyttö, joka pelasti Suomen miehitykseltä. On täysin eri asia lähteä puolustamaan Suomea syvällä Neuvostoliiton alueella kuin ottaa vastaan massiivinen neuvostohyökkäys Kymijoen tasalla ja pääkaupunkiseudulla.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tietomääräni faktana on se että olen evakon poika. Kyllä sosialidemokraatinkin pitää historia tuntea.
Petsamo, Salla, Karjala, Suomenlahden saaret on pakkoluovutettuja alueitamme.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Professori Pekka Visuri itse alkaa olla kansallinen myytti sotahistorian harrastajien keskuudessa eräänlaisena vastarannan kiiskenä.

Myös Visurin Nato-kriittisyys Suomen siihen liittymisen suhteen on tunnettu.

Hänen käsityksensä mukaan Venäjälle riittää, ettei mahdollisessa konfliktissa tai sodassa Suomen aluetta käytettäisi Venäjää vastaan. Tällöin Venäjäkin kunnioittaisi Suomen suvereniteettia.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Toisen maailmansodan aikana Suomen, sijaintinsa vuoksi oli pakko osallistua siihen. Jos Suomi ei olisi osallistunut sillä tavalla kuin osallistui, niin Saksa olisi hyökännyt suomeen. Jos Suomi olisi taistellut saksalaisia vastaan niin Neuvostoliitto olisi tullut suomalaisten apuun. Suomi olisi silloin ollut ehkä koko valtakunnan alueena taistelutantereina. Suomelle olisi käynyt kuten Baltian maille kävi.

Toisen maailmansodan aikana Suomi teki ainoan oikean ratkaisun kun teki niin kuin teki. Historia toisen maailmansodan jälkeen todistaa sen.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Siinä mielessä Wikipedia on hieno tietolähde, ettei se kumarra minkään valtion omien historian kirjoituksen suuntaan. Wikipedia tarjoaa ns. puoluetoonta tietoa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Wikipediassa olevaan tietoon kannattaa suhtautua suurella varauksella. Vain todellinen hölmö siteeraa wikiä ja pitää sitä puolueettomana tietona. Kuka tahansa voi kirjoittaa sinne mitä tahansa joten pientä lähdekritikkiä kiitos.

Tomi Vaalisto

Ei suinkaan.

Wikipediaa ylläpitäjät ovat tavallisia ihmisiä ja artikkelien laatu vaihtelee.

Helsingin Sanomat selvitti vuonna 2013 suomenkielisen Wikipedian artikkelien paikkansapitävyyttä. Lehti valitsi 134 artikkelia ja tarkastutti ne tutkijoilla. Faktojen osalta 70% artikkeleista saavutti hyvän tai erinomaisen arvosanan. Myös HS:n jutussa varoitetaan uskomasta Wikipediaan sinisilmäisesti, mutta toisaalta sen mukaan yksinkertaisten faktojen osalta tietoon voi suurelta osin luottaa.
134 artikkelin joukkoon mahtui myös monia räikeitä virheitä. Yhteensä 14 artikkelia sai virheettömyydestä arvosanan huono (1) tai välttävä (2).
Tuo 14 huonoa artikkelia on yli 10%,

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Wikipedia ei seuraa poliittisesti ketään. Eli siinä mielessä uskon enemmän Wikipedia kuin yhdenkään valtion "virallista totuutta". Ja wikipedian käyttäjiä tietolähteenä on maailmassa enemmän kuin Venäjällä on asukkaita eli yli 150 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #33

Sinun kannattaisi sen lisäksi, että pohdit miten sotaan jouduttiin, myös pohtia sitä, miksi näin tapahtui. Koskien molempia, sekä talvi- että jatkosotaa? Mitä muita järjellisiä mahdollisuuksia Suomella näissä tilanteissa oli?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #36

Niin, hyökkäyksen uhriksi joutunut ei koskaan ole osaansa valinnut.

Vaikka kuinka spekuloitaisiin sillä olisiko Suomi voinut välttää talvisodan alueluovutuksilla (tässä kohden ottamatta kantaa siihen mitä mieltä moisesta itse olen), niin mikään ei oikeuta toista valtiota kiristämään tyyliin "me hyökkäämme, jos ette diktaattiimme suostu".

Jatkosotaan jouduimme ilman mahdollisuutta suostua mihinkään kiristykseen. Neuvostoliitto yksinkertaisesti aloitti sotatoimet. Piste.

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #33

Suomessa on uskonvapaus, joten voit uskoa mihin tahansa. Näin ei ole esimerkiksi Venäjällä, jossa vainotaan esimerkiksi Jehovan todistajia, Konstantinnapolin patriarkan alaisia ortodokseja ja tataareja.

Wikipedian neutralius on vain illuusio. Hyvä esimerkki on vaikkapa artikkeli Georgian sodasta, jonka ongelma on pro-venäläispropaganda.

"Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Tarkennus: Artikkelissa ei esitetä muita kuin Pro-venäläinen näkemyksiä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgian_sota

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itse tsekkaan asioita yleensä useasta lähteestä ja yritän sisällyttää niihin ainakin yhden virallislähteen. Joskus huvikseni olen tarkastanut wikijuttujen viitetietoja mutta usein en ole niitä edes löytänyt tai ne ovat vanhentuneita.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...myöhemmin Britannian Winston Churchill kirjoitti muistelmissaan, että Stalinin ehdotus kolmen valtion allianssista olisi kannattanut tuolloin hyväksyä

Churchill myös totesi Saksan antautumisen jälkeen, että "taisimme teurastaa väärän sian".

Minulle on epäselvää miksi liitoutuminen Neuvostoliiton kaltaisen diktatuurin kanssa on vähemmän tuomittavaa kuin tehdä yhteistyötä Saksan kanssa. Molemmat polkivat ihmisoikeuksia surutta suohon ja murhasivat omia ja naapureitaan minkä kerkesivät.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Suomi teki oikein ja sen, minkä pystyi kahden idioottimaisen totalitaristisen valtion välissä.

Saksa ei vainonnut eikä tuhonnut tietääkseni systemaattisesti suomalais-ugrilaisia kansoja kuten Sralin teki. Siksi on aivan luonnollista, että Suomi puolustautui vihollista vastaan. Saksa oli toki myös paha, mutta NL oli 100 kertaa enemmän vihollinen Suomelle.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

No pelkästään siksi, että ainoastaan Saksalla oli keskitysleirejä, joissa tuhottiin miljoonia juutalaisia. Myös Suomessa oli keskitysleirejä. Se on oma bloginsa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ja Neuvostoliitolla ei ollut keskitysleirejä?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Jaha, siis väitätkö, että vain juutalaisilla on väliä? Eihän nyt meistä tshuhnista mitään lukua kannata pitää, meidän itsemmekään, vai?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ehkä siinä blogissa kerrot mitä tarkoitat KESKITYSLEIREILLÄ?

Jo se on leiri, johon sotavankeja keskitetään, niin luultavasti näin menetellään yleisesti, ellei vankeja ammuta paikalla. On todisteita siitä, että Suomessa sotavankeja ei keskitetty, vaan hajautettiin mm. maataloihin töihin, mistä monet eivät sodan päättyä halunneet lähteä takaisin "vapauteen".

Omaan sukuunkin kuuluvalla tilalla oli Vlad(imir), josta pidettiin kovasti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Äitinikin oli keskitysleirillä. Heidät raahattiin kotoaan helmikuussa 1940 talvisodan rintamalinjan itäpuolelle jääneestä kylästä Kontupohjan lähelle metsätyökeskukseen. Hän sattui 10-vuotiaana tyttönä olemaan eloon jääneiden joukossa ja pääsi Suomeen touko-kesäkuun vaihteessa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Semantiikkaa: Leiri hyvä, keskitys paha.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä,[1] joihin sotilashallinto eristi Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa (1941–1944) valtaaman Itä-Karjalan osan:[2]

”epäkansallista” eli syntyperältään ei-suomensukuista[3] väestöä, ”niiltä alueilta, joilla heidän oleskeluaan sotatoimia silmällä pitäen ei voitu sallia”;
”poliittisesti epäluotettavia sotilashallintoalueen kansalliseen [eli syntyperältään suomensukuiseen][3] ja epäkansalliseen väestöön kuuluvia henkilöitä”;
”poikkeustapauksissa muitakin sotilashallintoalueen väestöön kuuluvia henkilöitä, joiden vapaana oloa ei pidetty suotavana”.
Vuonna 1943 Itä-Karjalan leirejä alettiin ”keskitysleirin” sijaan nimittää ”siirtoleireiksi”. Pyrkimyksenä oli, paikkansapitävästi[4], luoda esimerkiksi ulkomaalaiselle lehdistölle saksalaisten keskitysleireistä eriävä mielikuva.[5]

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Neuvostoliitto laiminlöi oman siviiliväestönsä evakuoinnin ajoissa pois sotatoimialueelta, toisin kuin Suomi talvisodassa (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, kuten Hyrsylän mutkan väestö).

Kerropa jokin esimerkki jostain toisesta II maailmansodan osallistujavaltiosta, jonka haltuun jäi huomattava määrä vihollisen siviiliväestöä sotatoimialueen tuntumasta – miten siinä meneteltiin toisin kuin Itä-Karjalassa?

Hyrsylän mutkan ym. satunnaiset Puna-Armeijan vangeiksi jääneet suomalaiset siviilit toimitettiin muitta mutkitta vankileirille, joissa kuolleisuus oli vähintäänkin samaa luokkaa mutta todennäköisesti pahempaa kuin suomalaisten ylläpitämillä Itä-Karjalan internointileireillä.

Totta kai oli tarkoituksenmukaista arvioida vangeiksi jääneiden omille joukoille aiheuttamaa kapinan, sabotaasin ym. turvallisuusriskiä siten, että jotkut olivat muita tarkemmassa valvonnassa ja toisille annettiin enemmän vapauksia tai palkattiin heitä siviilitöihin.

Keskitysleiri-sana otettiin ensimmäisen kerran käyttöön buurisodissa 1880–1902, brittien keskittäessä vihollistensa buurien vangeiksi jääneet siviilit leireihin heidän valvontansa helpottamiseksi. Saksassa keskitysleirejä alettiin käyttää myös tietoisesti joukkotuhontaan tuhoamisleireissä, joten oli varsin pätevät syyt muuttaa suomenkielistä nimitystä leireille, joilla ei ollut sellaista tarkoitusta. Miksi sitten esimerkiksi ulkomaalaiselle lehdistölle olisi pitänyt antaa harhaanjohtava käsitys?

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä,[1] joihin sotilashallinto eristi Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa (1941–1944) valtaaman Itä-Karjalan osan:[2]

”epäkansallista” eli syntyperältään ei-suomensukuista[3] väestöä, ”niiltä alueilta, joilla heidän oleskeluaan sotatoimia silmällä pitäen ei voitu sallia”;
”poliittisesti epäluotettavia sotilashallintoalueen kansalliseen [eli syntyperältään suomensukuiseen][3] ja epäkansalliseen väestöön kuuluvia henkilöitä”;
”poikkeustapauksissa muitakin sotilashallintoalueen väestöön kuuluvia henkilöitä, joiden vapaana oloa ei pidetty suotavana”.
Vuonna 1943 Itä-Karjalan leirejä alettiin ”keskitysleirin” sijaan nimittää ”siirtoleireiksi”. Pyrkimyksenä oli, paikkansapitävästi[4], luoda esimerkiksi ulkomaalaiselle lehdistölle saksalaisten keskitysleireistä eriävä mielikuva.[5]

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Sananvapaus ei ole yksinkertainen asia.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Kuusela on tyypillinen trolli, joka poistaa totuudesta toisen puolen, eikä pysty keskustelemaan.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Jatkosota oli yksiselitteinen virhe Suomen puolelta ja siitä oli selvästi enemmän harmia kuin hyötyä. Sotapropagandalla aivopestyt hörhöt eivät tätä tietysti käsitä. Se oli toki väärin että Neuvostoliitto kaappasi Suomelta alueita mutta se ei tee Jatkosodasta oikeutettua. Jatkosodassa oli kyse siitä että Suomen poliittinen eliitti lähetti parhaassa iässään olevia suomalaisia nuoria miehiä sotimaan ja näin tuhoamaan elämänsä pelkästään palvellakseen poliittisen eliitin etuja. Sitä ei voida oikeuttaa millään tavalla.

Eliitin edustajat eivät itse tässäkään - kuten muussakaan vastaavassa - tapauksessa joutuneet likaamaan käsiään joten päätös sotaan osallistumisesta oli helppo. "Kunnian palautuksesta", "Suomen puolesta taistelemisesta" tai muusta sotaromanttisesta hölynpölystä puhuminen onkin helppoa eliitille kun eliitti ei itse joudu uhrautumaan minkään puolesta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mikä mielestäsi olisi ollut vaihtoehto jatkosodalle? Mihin vaihtoehtosi olisi johtanut?

Viljo Asikainen

Älykäs suoriutuu pulmatilanteista joihin viisas ei koskaan joudu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miten se voi olla ollut virhe Suomen kannalta, koska Neuvostoliitto aloitti jatkosodan?

Ja mitä niihin tunnepuolen asioihin tulee, niin 450.000 kansalaista (15% suomalaisista) oli vuotta aiemmin joutunut jättämään kotikontunsa. Siinä vaiheessa vielä talot ja kylät seisoivat paikoillaan siellä "uuden rajan" takana. Jos Venäjä olisi viime vuonna valloittanut Kouvolan, Savonlinnan, Loviisan ja Mikkelin, niin eikö olisi tunnepuolelta aika ymmärrettävää, että että tilaisuuden tullen tänä vuonna ihmiset haluaisivat kotinsa takaisin?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

No voe tokkiinsa, kaikenlaista harmia: "Jatkosota oli yksiselitteinen virhe Suomen puolelta ja siitä oli selvästi enemmän harmia kuin hyötyä".

Pyy on ihan oikeessa, viksu päätelmä. Oli tosi tyhmää aloittaa sotaa ensinkään. Miksi ei tehty kuten Ruotsi, joka ei sotinu lainkaan. Tai Sveitsi, joka keltäyityi sotimasta.

Onkos Pyyllä selvät suunnitelmat miten mekin voisimme välttyä sodilta jatkossa, riittääkö siihen vaan, että sanotaan kovasti ettei myö tapella?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Etkö Jani Kuusela todellakaan tiedä totuutta Talvisodasta ja sen jatkosta. (miksi muuten puhutaan JATKOsodasta?)

Täältä voit sen lukea alkuun kevennyksenä:)

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263682-...

Jani Kuusela, sekoitat asioita (ehkä tietäen?). Jos Suomi myönsi kauttakulkusopimuksen Saksalle samoin kuin Ruotsi, se ei merkitse, että Suomi olisi ollut Saksan kanssa liitossa. Oliko Ruotsi mielestäsi liitossa Natsi-Saksan kanssa kun kävi kauppa sotatarvikkeilla?

Kysymys Suomessakin oli kaupasta. Suomi antoi Saksalle luvan, että saa kulkuoikeuden Suomen kautta Pohjois-Norjaan ja vastavuoroisesti Suomi saa aseita Saksasta.

Kun puhutaan kovasti siitä, että Suomi oli liitossa Saksan kanssa, missä on se sopimus? Luulisi, että siitäkin olisi säilynyt dokumentti, kun näistä valtioiden välisistä asioista yleensä sovitaan kirjallisesti, kuten esim. Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta. Onko olemassa muuta kuin tuo kauttakulkusopimus?

Jos se riittää liittolaisuudeksi, että on sama vihollinen; toisella hyökkäyskohde ja toisella puolustuskohde, niin sopiihan se. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että oman alueen puolustamista pidetään sotasyyllisyytenä. Hyökkääjän häviämä sota on selvä juttu.

Jos vielä jossitellaan, olisiko koko sotasyyllisyys ja sotakorvaukset ja Pariisin rauhansopimus saaneet erilaisen lopputuloksen, jos Suomi olisi pysäyttänyt hyökkäyksen vanhalle rajalle? Riittikö sotasyyllisyyteen muutama kymmenen kilometriä kun ensin oli ajettu valloittajaa takaa muutama sata kilometriä? Sitä en ollenkaan ihmettele, että Pariisin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliitto piti Suomea sotaan syyllisenä, mutta että muutkin sivistysvaltioina pitämäni valtiot katsoivat asian niin, on typeryyttä.

Viimeistään nyt kun ”laineet” ovat laskeneet, Suomi voisi ottaa asian esille ja ehdottaa Pariisin rauhansopimuksen uudelleen arviointia. Vaikka Suomi on jo todennut sopimuksen sotilaalliset artiklat vanhentuneeksi ja siten menettäneen merkityksensä, kysymyksessä olisi rehabilitoinnista. Se olisi meille tärkeää, vaikka kysymys olisikin pelkästään kunnian palautuksesta. Tämä "oikeusmurha" on länsimaissa moneen kertaan todettu, joten kysymys ei olisi muusta kuin tosiasiain tunnustamisesta.

Vertailukohtana voisi pitää Italiaa ja sen sotasyyllisyyttä ja sen saamia sanktioita.

”Tuntemattoman Sotilaan” joku roolihahmo totesi ylittäessään vanhaa rajaa: ”Pojat, nyt ollaan ryöstöretkellä.” Tämä sotamies oli väärässä. Ei vielä olla "ryöstöretkellä" jos ajetaan ryöstäjää takaa oman tontin ulkopuolelle.

Yhtenä ulkopoliittisena tavoitteena seuraavalla hallituksella voisi olla saada YK:lta julistus: "SUOMI EI OLLUT SOTAAN SYYLLINEN VUONNA 1942" ja asiasta päättäisi nimenomaan yleiskokous, ei turvaneuvosto veto-oikeuksineen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Olisiko ollut mahdollista, että länsi olisi ollut myötämielisempi Suomelle, jos Suomi ei olisi ylittänyt vanhaa rajaa? Se olisi antanut kuvan, että Suomi ei halua sotaa, mutta rajoja puolustetaan. Rajan ylitys saattoi näyttää monelle uudelta Aunuksen retkeltä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eli kun Suomen kimppuun hyökätään, Suomen pitää visusti puolustautua mutta vain omalla puolella rajaa.

Vastaavasti liittoutuneet olivat kovin moraalittomia kun ylittivät Saksan rajan, olisivat vain pysyneet omalla puolellaan. Mitä ihmettä ne britit ja jenkit tekivät manner-Euroopassa? Pysyttelemällä omalla alueellaan olisivat antaneet signaalin että sotaa ei haluta mutta rajoja puolustetaan.

Kaksinaismoralismi jota sovelletaan sodan hävinneisiin osapuoliin on kovin ilmiselvää. Mutta ei sitä silti tarvitse puolustella.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Hyvä pointti!

Rintamalinja ei ole sotatoimien raja.

Saksa ei ole kovinkaan hyvä vertailukohta. Kilpajuoksu Berliiniin teki asetelmasta erilaisen. Venäjää vs. Ukraina toimisi ehkä paremmin. Mitä ne venäläiset siellä Ukrainassa tekivät?

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Suomen kouluissa opetettiin pitkään, että Suomi oli joutunut sotaan vasten omaa tahtoaan. Nykyään historiantutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja oli Saksan liittolainen. Suomi ei ajautunut sotaan vasten tahtoaan, vaan osallistui tietoisesti Saksan rinnalla operaatio Barbarossaan.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Näköjään on oppi mennyt perille useimmalla. Haha

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Hyvä Suomen koululaitos! Useimmat myös uskovat että ihminen kävi kuussa 1969. Kuu kuvat ja kuuautot sateenvarjoineen ovat nykyisen tieteen valossa lähinnä vitsi.kylmän sodan propagandaa sekin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

”Nykyään historiantutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon”

Oikeampaa olisi kai sanoa, että ”joidenkin mielestä”, koska sodan syistä on erilaisia käsityksiä. Kysymys on siis eri ihmisten mielipiteistä, jotkut perustuvat dokumentteihin ja toiset taas tulkintoihin ja olettamuksiin.

Väitetään, että Suomi oli sotilasliitossa Saksan kanssa. Miksi tästä asiasta ei ole löytynyt mitään todistetta? Miksi historian tutkijat eivät ole löytäneet sopimusta sotilasliitosta. Luulisi, että se on helppo löytää, löytyihän Saksan NL:n kanssa tekemä Molotov–Ribbentrop-sopimuskin ja vieläpä sen salainen lisäpöytäkirjakin, siitäkin huolimatta että molemmat osapuolet halusivat sen salata.*) Voidaan siis melkoisella varmuudella sanoa, että liittolaisuus perustuu mielipiteisiin ja olettamuksiin. Faktaa on, että kesällä 1941 NL hyökkäsi Suomeen ja Saksa NL:oon.

Tässä dokumentteihin perustuvaa historiaa Talvisotaa seuranneen jatkosodan syistä:

Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Samana päivänä klo 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja vielä klo 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Näiden pommituslentojen lisäksi Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen klo 7.55 vuokra-alueen rajan ylitse.

Neuvostoliiton massiivinen ilmahyökkäys alkoi 25.6.1941, jolloin 500 NL:n konetta pommitti suomalaisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia, muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas.

Ote Suomen hallituksen selonteosta eduskunnalle 25.6.1941: ”Tapahtuneet lentohyökkäykset maatamme vastaan avoimien kaupunkien pommitukset, siviili-ihmisten surmaamiset ovat osoittaneet selvemmin kuin mitkään diplomaattiset arvioinnit, mikä on Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen. Se on sota. Neuvostoliitto on uudistanut sen hyökkäyksensä, jolla se yritti kukistaa Suomen kansan vastarinnan talvisodassamme 1939-40. Niin kuin silloin, me nytkin nousemme puolustamaan maatamme, ja meidän ankarissa taisteluissa karaistunut puolustusvoimamme tulee lyömään hyökkäykset takaisin päättäväisesti ja jalolla uhrautuvaisuudella.”

Suomen hallitus joutuikin 25.6. toteamaan eduskunnalle, että maa on sodassa. Saksalaisille annettiin samana päivänä virallinen oikeus aloittaa tiedustelu ja lentotoiminta Suomen alueelta.

*) NL on tehnyt kaiken mahdollisen, voidakseen todistaa Suomen olleen sotilasliitossa Saksan kanssa. Siitä huolimatta ”raskauttavaa todistetta” ei ole löytynyt.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

”Nykyään historiantutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon”

Wikipedia kirjoittaa sanasta sanaan noin. Vai onko Putin käynyt jo trollaamassa Wikipediankin? Tämä keskustelu on sinänsä hauskaa seurattavaa,kun kommentoijat kinaavat Wikipedia tietolähdettä vastaan omilla argumenteillaam.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #79

Jaha, jos siis Wikipedia kirjoittaa noin sanasta sanaan se ei tarkoita, että kaikki historiantutkijat olisivat samaa mieltä, puhumattakaan, että se olisi ainoa ja lopullinen totuus.

Et tajunnut kommenttiani ollenkaan. En minä kiistä sitä, etteivätkö "jotkut historiantutkijat" ole sitä mieltä. Ei Wikipedia todista, etteikö asiasta olisi erilaisia mielipiteitä, vai kiistääkö mielestäsi?

Paljastavaa Wikipedian sanasta sanaan jutussa on vielä seuraava: "Nykyään historiantutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä..." Fiksumpi voi tuosta päätellä, että noin ei aina ole ollut ja mahdollisesti tämäkään mielipide ei ole lopullinen, vai onko mielestäsi?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomi oli kuolemanvaarassa talvisodan 2. näytöksen yhteydessä, joka tiedettiin vääjäämättömäksi ja jota Molotov kävi jo alustavasti neuvottelemassa Hitlerin ja Ribbentropin kanssa Berliinissä 12.–13.11.1940 välirauhan aikana, vain 8 kk Moskovan rauhan solmimisen jälkeen. Ks. : http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/G...

Suomi tarvitsi säilyäkseen turvatakuut itseään vahvemmalta toimijalta, joita haettiin kaikkialta – ainoaksi varteen otettavaksi jäi Saksa, joka kuitenkin määräsi turvatakuilleen hinnan:
1) suomalainen vapaaehtoispataljoona liitettäväksi Saksan asevoimiin Suomen puolen valinnan osoittamiseksi mahdollisessa ottelussa Saksa v. NL
2) Suomen osallistuminen operaatio Barbarossaan siinä tapauksessa, että se käynnistyy. Puolustussota Saksan tuella ei tullut kysymykseen.

Suomen valtionjohto ja sotilasjohto joutuivat valitsemaan, maksaako tämä hinta vai hyväksyä muuten vääjäämätön Baltian maiden kohtalo (tai sitä pahempi, olihan Suomi nöyryyttänyt nolosti Puna-Armeijaa talvisodassa).

Suomalaiset olivat tehneet saksalaisille selväksi toukokuussa 1941, ettei Suomi aio omasta puolestaan aloittaa sotaa. Saksalaiset taas korostivat, että heidän suhteensa NL:oon olivat kunnossa, ja että neuvotteluja suomalaisten kanssa käytiin vain erään sinänsä epätodennäköisen vaihtoehdon varalta, että Saksa ja NL joutuisivat sotaan keskenään. Presidentti Ryti määritteli Suomen sitä uhkaavan vaaran vuoksi ryhtyneen Saksan aseveljeksi NL:a vastaan haluamatta laajentaa tätä suhdetta liittolaisuudeksi Saksan kanssa mitään muita valtioita vastaan.

Historiantutkijat ovat nykyään sitä mieltä, että Suomi ei edes voinut varmasti tietää, hyökkääkö Saksa kaikista suunnitelmistaan huolimatta lainkaan vai peruuko se suunnitelmansa ja hakee erimielisyyksiinsä neuvotteluratkaisun NL:n kanssa. Hitler oli pidättänyt itselleen mahdollisuuden peruuttaa hyökkäyksen vielä 21.6. klo 13. Suomen yleisesikunta sai varmuuden hyökkäyksestä vasta tuona päivänä keskipäivällä. Saksan idän sotaretken hyökkäys käynnistyi 22.6.1941 klo 03.00.

Suomi oli toteuttanut liikekannallepanon ja ryhmittänyt joukkonsa puolustukseen idästä tulevaa hyökkäystä vastaan. NL:n ilmavoimat pommittivat 15 Suomen paikkakuntaa (mm. Helsinki, Kotka, Loviisa, Forsby, Porvoo, Turku) 25.6., minkä jälkeen pääministeri Rangell totesi eduskunnalle Suomen olevan sodassa – Suomen tahtoa sotaan ei NL tuolloin kysynyt, eikä se tavoitellut tilanteeseen mitään muuta ratkaisua.

Suomi aloitti jatkosodan hyökkäysvaiheen tykistönsä tulivalmistelulla 9.7. klo 23.40 alkaen ja sen jälkeen jalkaväen hyökkäyksellä 10.7.1941 klo 00.08.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, olisimme eläneet sata vuotta Saksan siirtomaana.

Ainut valtio, joka on lähettänyt merkittävässä määrin joukkojaan Suomeen itsenäisyytemme aikana sotimaan, on ollut Saksa.

Ensimmäisen kerran saksalaiset tulivat tänne keväällä 1918, kun sisällissodan valkoinen osapuoli kutsui heidät.

Kymmenen tuhannen miehen vahvuinen kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtama hyvin varustettu Saksan Itämeren divisioonan teki huhtikuussa 1918 maihinnousut Hankoon ja Loviisaan. Yleinen arvio on, ettei saksalaisten tulo ratkaissut Suomen sisällissodan lopputulosta, mutta nopeutti valkoisten voittoa.

Saksalaiset eivät kuitenkaan lähteneet kotiin, koska Suomen sisällissodan voittajat sitoivat kohtalonsa heihin.

Tässä kehityksessä Suomesta tuli käytännössä keväällä 1918 Saksan siirtomaa.

Toisen kerran saksalaisia sotilassaappaita nähtiin Suomen kamaralla jatkosodan alussa kesällä 1941.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #83

Minulla on tieto, että lähtivät.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

NL oli Yhdysvaltojen ja Britannian (nykyinen Nato) mandaatti Helsingin pommituksiin. Eivät tehneet sitä ilman lännen lupaa:
Vastailen vain Wikipedian kautta:
. Pommitukset toteutettiin 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Milloin saksalaiset siirtyivätkään pohjoista Suomea puolustamaan?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

# 69.:

Sotketko nyt aivan tahallasi Neuvostoliiton ilmavoimien paljon myöhempiä Helsingin pommituksia helmikuussa 1944 siihen, että Neuvostoliitto aloitti jatkosodan Suomea vastaan 15 paikkakunnan pommituksillaan 25.6.1941? Valehteletko harkitusti Wikipedian nimissä jättämällä kokonaan pois päivämääristä kuukaudet ja vuodet?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei NL tarvinnut mandaattia sotatoimilleen helmikuussa 1944.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Suomessa saksalaisista muodostunut ihannekuva sai pahan kolauksen syksyllä 1939, kun Adolf Hitlerin johtama Saksa liittoutui arkivihollisenaan tunnetun Josef Stalinin johtaman Neuvostoliiton kanssa ja seurasi Suomen talvisodan kamppailua sivusta. Kesällä 1941 tämä episodi oli unohdettu, kun suomalaiset ja saksalaiset lähtivät yhdessä sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Kerran jos toisenkin tämän aseveljeyden aikana muisteltiin juhlapuheissa edellistä kertaa jolloin oli oltu aseveljiä. Tällä kertaa veljeys ei kuitenkaan päättynyt haikeisiin jäähyväisiin, vaan Lapin tuhonneeseen sotaan. Tästä huolimatta saksalaisilla oli sodan jälkeisessä Suomessa huomattavasti parempi maine kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Väite sotilasliitosta tai aseveljeydestä on perusteeton koska osapuolten tavoitteet erosivat kovasti toisistaan. Saksa oli ainoa maa, jolta saatiin ostaa aseita. Kysymys oli siis kaupan ehdoista eikä veljeydestä.

Suomi halusi estää NL:n aikeet miehityksestä ja saada takaisin Talvisodassa menetetyt alueensa. Saksan tavoitteet tunnetusti olivat aivan muut.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mitähän tämä diipadaapa ja kaikkinainen pelleily on olevinaan, kysymysten väistämisineen ja alkeellisine harhautusyrityksineen? Silti riittää intoa tehdä yhä uusia avauksia tyhjänpäiväisyyksiin vaikka selvät kysymykset tähänastisesta ovat vielä vastaamatta.

Ei kukaan järkevä ihminen viitsi haaskata aikaa enempää tällaiseen provosointiin, jossa ei ole päätä eikä häntää. Blogisti näyttää kopioivan netistä muitten tekstejä edes ymmärtämättä niiden sisältöä. Onko bloginpitäjä selvin päin, saatikka tosissaan?

Jani Kuusela on nyt tällä blogillaan profiloitunut kirjoittajaksi, jolle toivotan hyvää jatkoa mutta en viitsi enää tämän jälkeen hukata enempää aikaani yrityksiin selvittää, onko hänen trollaavissa teksteissään kenties koherentteja ajatuksia.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Blogin avaajana minulla on myös oikeus päättää sen keskustelu tai kommentointi:

Suomen valtion ei tule enää koskaan luovuttaa alueitaan minkään Suur-Vallan tai sotilasliiton käyttöön käydäkseen kylmää tai todellista sotaa Venäjän kanssa.

Samoin Suomen valtion ei tule luovuttaa maatansa siirtolaisten (joutilaiden) oleskelupaikaksi.

Piste.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset