Elokuun viimeinen päivä ja aivan tavalliset hautajaiset Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.

Kansa haluaa diktaattorin

Alex Stubbin ja Weberin väittelyssä Stubb kantoi huolta populismin noususta. Stubb painotti, ettei ääriajattelun ja populismin noususta voi syyttää äänestäjiä, vaan poliitikkojen on katsottava peiliin. "Ei pidä syyttää populisteja, vaan miettiä mitä me olemme tehneet väärin", Stubb sanoi.

Populismin nousu näkyy ilmiönä, jossa kansa haluaa demokraattisesti äänestää itselleen "diktaattorin". Yhdysvalloissa Trump, Brasiliassa Bolsonaro, Ranskassa Marine Le Pen, Hollanissa Geert Wilders, Unkarissa Viktor Orban jne.jne. Tämä tarkoittaa, ettei kansan enemmistö luota enää edustajainhuoneisiin. Kansat, kuten Suomi, haluavat vahvan johtajan, joka vie ja muut vikisevät. Urho Kekkosen malliin. Se on turvallisempaa. Suomessa Halla-ahon karisma ja kannatus ei vielä riitä, mutta saattaa olla että jo seuraavissa vaaleissa?

Tunnen paljon Suomessa asuvia venäläisiä. He sanovat että Putinin suosio Venäjällä on yhtä todellista kuin Trumpin suosio Yhdysvalloissa. Enemmistö kansasta kannattaa istuvaa presidenttiä. Erotuksena se, että Trump on populisti, mutta Putin ei. Venäläisten kansallismielinen ehdokas on Vladimir Zirinovski. Hänelläkin on kannattajansa, mutta hän on vielä kaukana Trumpin suosiosta Yhdysvalloissa.

Itse en kannata diktaattoria. Suomen kohdalla kannatan ennemminkin siirtymistä syvemmälle kansanvaltaan. Sveitsistä tuttu suora demokratia on valistuneen kansan ehdottomasti paras hallitusmuoto. Kun kansalaisilla on mahdollisuus viedä tärkeitä asioita sitoviin kansanäänestyksiin, demokratia voittaa aina.

Sveitsi on pärjännyt Euroopassa hyvin. Kiitos kansanäänestysten. Sen vahva pankkijärjestelmä nauttii kansalaisten luottamusta. Sveitsi jäi ulos EU:sta ja eurosta. Kansa päätti. Suomalaiset ovat vielä liian impivaaralaisia pystyäkseen, tai edes halutakseen Suomeen suoraa demokratiaa. Suomalaiset haluavat edustajan, tai suuren johtajan, tekemään päätökset heidän puolestaan. Siten voi aina valittaa, miten huonosti asiat ovat, tai miten surkeita päättäjät ovat. Vastuu siirretään edustajille. Ja edustajat siirtävät vastuun kuulijalle, niin kuin kierot savolaiset konsanaan.

Me suomalaiset kyllä olemme sitten jälkiviisaita, tai muutoin tiedämme paremmin, miten asiat oikeasti ovat Yhdysvalloissa tai Venäjällä - tuntematta ainoatakaan venäläistä tai punaniska jenkkiä. Mielipiteemme perustuvat meille syötettyyn propagandaan - luulemme että amerikkalaiset kaipaavat Obaman, Clintonin tai Bushin aikoja tai venäläiset Gorbatshovia.

Summa summarum, olen kerrankin Alex Stubbin kanssa samaa mieltä. Populismin noususta Euroopassa ja Yhdysvalloissa tai Putinin suosiosta Venäjällä, ei voi syyttää äänestäjiä. Siitä ei voi syyttää trolleja eikä Venäjää. Kansalaiset äänestävät demokraattisesti, ja se, joka kerää eniten ääniä, on voittaja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Valtionlainamarkkinoilla yhden maan ahdinko voi olla toisen tilaisuus. Turvallisuuden viimeinen linnake Sveitsi kuuluu Euroopan velkakriisin ehdottomiin voittajiin.

Samalla kun sijoittajat vaativat yhä kovempaa korkotuottoa eteläeurooppan euromaiden velkapapereista niiden kohonneen riskin vuoksi, maksavat ne Sveitsille päästäkseen lainaamaan sille rahaa.

Sveitsin valtion velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on alle 30%, Suomen yli 60%.

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2012...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomalaiset ovat vielä liian impivaaralaisia pystyäkseen, tai edes halutakseen Suomeen suoraa demokratiaa."

Jos tuota pidetään sellaisen impivaaralaisuuden tunnusmerkkinä, että katsotaan oikeutetuksi irvailla suomalaisille, niin on todettava, että yhtä impivaaralaisia ovat sitten likipitäen kaikki maailman maat, jokainen EU-maa mukaan luettuna.

On Sveitsissäkin edustuksellinen demokratia, mutta pienistä hallintoalueista koostuvan liittovaltion perinteeseen kuuluu luontevasti kansanäänestys tietyistä kysymyksistä. Tätä periaatetta on sitten laajennettu soveltuvin osin liittovaltitason päätöksiin.

Toisin sanoen tuo "suora demokratia" ei ole lainkaan niin vallankumouksellinen asia kuin jotkut Suomessa kuvittelevat. Täälläkin on kansalaisaloitejärjestelmä ja joissain asioissa on järjestetty neuvoa antavia kansanäänestyksiä. En ole myöskään ollenkaan niin varma haluaisiko suurin osa suomalaisista käydä tusinan kertaa vuodessa äänestämässä milloin mistäkin pilkun viilauksesta. Sveitsin menestyminen talouden saralla perustuu kyllä niin moneen tekijään, että tuolla kansanäänestysmenettelyllä ei liene siihen juurikaan vaikutusta.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Suomalaiset, mukaanlukien minä, ovat auttamatta takapajuisia. Silti me kuvittelemme, että se, mikä kohtaa meitä, kohtaa ilmiönä ensimmäisenä koko ihmiskuntaa maailmassa.

Esimerkkinä pakolaiskriisi. Siinä vaiheessa kun Euroopassa ja Yhdysvalloissa oli jo niin sanotusti paskat housuissa, meillä pääministeri tarjosi pakolaisille omaa asuntoaan.

Media vouhkasi miten suomalaiset ovat rasisteja. Ainoa poliittinen henkilö, Halla-aho, oli kartalla asiasta. Hänet haukuttiin mediassa ja leimattiin ihmisten silmissä natsihirviöksi.

Saman aikaisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa populismi teki jo nousuaan vastavetona muun muassa pakolaiskriisille.

Halla-aholaiset olivat impivaaralaisia, vaikka todellisuudessa täällä takapajulassa elettiin vasta sitä, minkä läpi eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset olivat jo kulkeneet. Mahtoivat saada makeat naurut, kun katsoivat miten "avosydämisiä" ja sinisilmäisiä impivaaralaiset olivat ja ovat.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

"Sveitsin menestyminen talouden saralla perustuu kyllä niin moneen tekijään, että tuolla kansanäänestysmenettelyllä ei liene siihen juurikaan vaikutusta."

Sveitsi olisi EU:n nettomaksajana ja eurokriisin sekä pakolaiskriisin saartama, mikäli kansalaiset eivät olisi äänestäneet EU:ta ja euroa vastaan - ja äänestyksen tulos oli sitova. Ei neuvoa-antava.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomalaiset äänestivät toisin, kuten mm. ruotsalaisetkin. Jos EI-äänet olisivat voittaneet Suomessa kansanäänestyksen, niin sen olisi katsottu sitovan hallituksen päätöstä. Ei juridisesti, mutta käytännössä kuitenkin.

On paradoksaalista antaa ymmärtää, että EU-äänestyksen tulos tai Suomen kuuluminen EU:hun olisi jonkinlainen impivaaralaisuuden seuraus. Päinvastoin paljon poikkeavampi Impivaara Suomi olisi muusta maailmasta, jos olisimme pysyneet EU:n ulkopuolella. EU:hun liittyminen oli yksi askel eroon perinteisestä impivaaralaisuudesta.

Sveistin kohdalla tämä ei ole yhtä merkittävä ulottuvuus jäsenyyden vaikutuksen tarkastelussa, koska Sveitsi sijaitsee joka tapauksessa keskellä Eurooppaa EU-maiden ympäröimänä. Itse asiassa EU:nkin piirissä pidetään ääneen lausumatta hyvänä asiana, että moinen "Sveitsi" on olemassa. Sitä voidaan hyödyntää monin tavoin. Ja sveitsiläiset itsekin siitä hyötyvät monin tavoin.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

"Sveitsin menestyminen talouden saralla perustuu kyllä niin moneen tekijään"

Voisitko kertoa tarkemmin mihin tekijöihin? Mitä Sveitsillä on enemmän kuin Suomella oli? Painotan sanaa oli, kun meillä oli vielä itsenäisyys ja ikioma markan raha.

Metsiäkö? Pohjavesiä? Rajan takana 150 miljoonan ihmisen markkinat? Vai kenties parempaa suklaata? Vai tarkemmat aikaraudat?

"Leijona-merkkisten kellojen myynnin aloitti vuonna 1910 Tampereella kellotukku- ja vähittäisliike J. W. Lindroos. Alussa kellot valmistettiin Sveitsissä. Niiden tunnuksena on aina ollut leijonan kuva liittyneenä leijona-sanaan.

Perkko Ab osti J. W. Lindroosin liiketoiminnan 1919, jolloin Leijona-kellojen maahantuonti ja tukkumyynti siirtyi heille."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei pelkästään Sveitsi, vaan myös koko tuo suurempi alue osana mannereurooppaa Sveitsin ympärillä on kaikkein teollistuneinta aluetta jalostusaste huomioiden. Tuohon teollisen perinteen omaavaan alueeseen kuuluu myös Pohjois-Italia, Itävallan Vorarlberg ja Saksan Baden-Württemberg. Siitä miksi juuri tuo osa Euroopasta on ollut pienteollisuuden ja niistä poikineiden suurempien teollisuuslaitosten tyyssijana jo vuosisadat, voisi kirjoittaa pitemmänkin analyysin, mutta tässä yhteydessä riittänee toteamus, että näin vain on asian laita.

Sveitsi on todellakin kuuluisa mm. hiehomekaanisesta teollisuudestaan, mutta myös elintarviketeollisuudestaan (mukaan lukien ne mainitsemasi makeiset), kemian teollisuudestaan sekä äärimmäisen monimuotoisesta perheyrityksiin perustuvasta pienteollisuudesta. Rahavirtaa pankki- ja finanssitoimintojen lisäksi tuo maahan myös turismi, joka on niinikään toistasataa vuotta ollut valtava bisnes Alppien rinteillä.

Monestakaan syystä ei voi verrata Suomea ja Sveitsiä sillä tavoin, että Suomen menestykselle voisi sieltä ottaa reseptiä. Kyllä näin erilaisten alueiden tulee ne omat reseptinsä itse laatia tykönään.
Sveitsissä on myös hyvin tarkka talouden pidon kulttuuri niin kotitalouksissa kuin liike-elämässäkin, joka metsäläisessä Suomessa on edelleen vasta kehittymässä.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #7

"Tuohon teollisen perinteen omaavaan alueeseen kuuluu myös Pohjois-Italia, Itävallan Vorarlberg ja Saksan Baden-Württemberg.

Ja mitä tapahtuu nyt Italiassa? Tai Saksassa? Tai Itävallassa? Entä toisaalta EU:n ja euron ulkopuolella Sveitsissä?

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela Vastaus kommenttiin #7

"Sveitsi on todellakin kuuluisa mm. hiehomekaanisesta teollisuudestaan, mutta myös elintarviketeollisuudestaan (mukaan lukien ne mainitsemasi makeiset), kemian teollisuudestaan sekä äärimmäisen monimuotoisesta perheyrityksiin perustuvasta pienteollisuudesta. Rahavirtaa pankki- ja finanssitoimintojen lisäksi tuo maahan myös turismi, joka on niinikään toistasataa vuotta ollut valtava bisnes Alppien rinteillä."

Eikö Suomen kohdalla tilanne ollut vielä 80-luvulla sama? Venäjän kauppa veti. Elintarviketeollisuus kukoisti, metalliteollisuus kukoisti, metsäteollisuus kukoisti, elektroniikkateollisuus ja vaateteollisuus kukoisti. Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi.

Suomen valtion velka oli 5 miljardin euron luokkaa, kun se nykyisin on 150 miljardia.

Kukaan ei tiedä, miten Suomi olisi taloudellisesti asemoitunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ilman EU:ta tai euroa. Islanti hyvänä esimerkkinä nykyisin. Ja ovat Suomea vielä kauempana Brysselistä.

Ainakin Venäjän kauppa olisi toisella mallilla ilman EU:n asettamia pakotteita, joihin Venäjä on vastannut omillaan.

Nykyisin Venäjällä ei juoda tai syödä Valion maitotuotteita, vaan markkinat ovat vallanneet Danonen kaltaiset eurooppalaiset yritykset. Sama pätee metalliteollisuuteen tai vaateteollisuuteen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Voisitko kertoa tarkemmin mihin tekijöihin? Mitä Sveitsillä on enemmän kuin Suomella oli? "

Sveitsillä oli ja on enemmän vierastyövoimaa.

Sveitsin vauraus perustui keskiajalla palkkasoturiaemeijoihin, jotka taistelivat rahasta eri puolilla Eurooppaa, aina sen kuninkaan, tai ruhtinaan palveluksessa joka maksoi eniten.

Vaurauteen Sveitsi nousi toisen maailmansodan aikana, kun se otti tallettaakseen natsien ympäri Erurooppaa varastamat aarteet ja kullan, sitä oli paljon. Kun natsit hävisivät maailmankartalta, Sveitsi piti aarteet itse.

Myöhemmin Sveitsi on toiminut rahanpesupaikkana kaikenmaailman diktaattoreille, rosvoille ja mafiosoille. Nykyisin Sveitsi toimii maailman veroparatiisina.

Ei Sveitsi ole pelkästään käkikelloilla ja kellosepäntöillä itseään elättänyt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Tuossa kommentissasi pureuduit lähinnä siihen muiden osatekijöiden ohella mainitsemaani finanssisektoriin. Olen aina ollut hyvin skeptinen erilaisiin väitteisiin koskien jonkin valtion vaurautta silloin, kun väitteen keihäänkärkenä on jokin kyseenalaisin perustein kahmittu kulta- tai timanttierä tai joku muu vastaava. Niinhän mannerkiinalaisetkin uskoivat vielä parikymmentä vuotta sitten, että Taiwan on niin vauras ja kehittynyt siksi, että Kuomintang puolue kähvelsi kaiken kullan Kiinasta paetessaan sinne Maon joukkoja.

Kyllä se vauraus aivan muunlaisista tekijöistä pohjimmiltaan sikiää. Tuollainen tilanteiden hyödyntäminen on tietysti osaltaan osoitus kansakunnan valppaudesta vaalia omia taloudellisia etujaan, mutta jos vaikkapa Sveitsin kohdalla ei niitä natsiomaisuuksia olisi ollutkaan, niin kyllä kansa siellä olisi osannut sen saman valppauspotentiaalin hyödyntää muilla tavoin ja todennäköisesti vaurausaste olisi aivan yhtäläinen kuin nykyään.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Sanotaan, että paska valuu alaspäin. Näin tapahtuu myös länsimaiden kohdalla. Toki kaikki ei ole paskaa, kuten esimerkiksi rock'n roll.

Jokatapauksessa kaikki ilmiöt ja muotivirtaukset lähtevät liikkeelle Yhdysvalloista, Britanniasta päätyen Keski-Eurooppaan, Ruotsiin ja sieltä Suomeen.

Rock'n rollin lisäksi sieltä ovat tulleet hampurilaisketjut, vaatebrändit, luottokortit, velaksi elämisen kulttuuri, ja nykyisin Brexit, populismi ja Trump.

Suomi tulee seuraamaan perässä - myöhemmin. Seuraamalla mitä tapahtuu Yhdysvalloissa tai Britanniassa, näemme oman tulevaisuutemme. Koko Euroopan tulevaisuuden. Ja ketkä sen luovat, kansalaiset itse äänestämällä lopulta niin kuin britit tai jenkit.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jollakin tapaa ällöttävää tuo Stubin vallanhimo.

Hän on populisti mitä suuremmassa määrin lausunnollaan.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Venäläisillä ystävilläni on jo sellainen vitsi, että aina kun lännessä tapahtuu jotakin, vaikkapa laiva ajaa karille, se on Putin tai Venäjä. Mitä muuten kuuluu Airiston helmen tutkinnalle? En ole nähnyt sen koomin uutisia.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Meni liian monimutkaiseksi, mitä yritin eka selittää, joten sanon vain. nykyinen "demokraattinen" systeemi ei toimi!

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

https://yle.fi/uutiset/3-9452079

Analyysi: populismi uhkaa demokratiaa.

Kuinka demokraattisesti valitut ihmiset, olivatpa populisteja tai diktaattoreita, voivat olla uhka demokratialle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset