Elokuun viimeinen päivä ja aivan tavalliset hautajaiset Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.

Onko masennus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairauden oire?

  • Onko masennus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairauden oire?

Filosofi Sami Pihlströmin mukaan elämässä tärkeintä on moraali, ja juuri siinä jokainen epäonnistuu jatkuvasti. Jotta moraalinen toiminta ylipäätään olisi mahdollista, pitää katse kääntää negatiiviseen, elämän synkkiin puoliin. Siinä missä positiivinen ajattelu pohtii lätkäjoukkueen menestymistä, negatiivinen filosofia tutkii keskitysleirin kärsimyksiä. (Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/29/elama-on-ongelma-joka-ei-ratkea-filosofi-varoittaa-positiivisen-ajattelun

Länsimaisen moraalin suurin opettaja Jeesus nasaretilainen julisti autuaaksi heidät, jotka valittavat murheellisena tätä maailmanmenoa. "Autuaita ovat ahdistuneet, sillä he saavat lohdutuksen." Nykyaika korostaa kaiken näkemistä positiivisesti - ilman murhetta. Facebook ja Instagram pursuavat ylipirteistä, teennäisen iloisista ja onnen täyteisistä päivityksistä. Masentunut ja murheellinen ihminen ei ole trendikäs. Päinvastoin ympäristö käskee, että sinun pitää olla onnellinen, pirteä ja iloinen, jotta olisit hyväksytty tai että sinulla olisi paljon tykkääjiä.

Masentunut ihminen kokee olevansa alempaa kastia kuin muut - he, jotka edelleen jaksavat puurtaa ja olla täysillä mukana tämän yhteiskunnan rattaissa. Masennusta hoidetaan verhon takana - poissa toisten silmistä, poissa toisten mielestä. Se on kuin synti. Masenutunut häpeää sairauttaan niin kuin se olisi hänen oma vikansa. Usein auttajat antavatkin ymmärtää, että masentuneessa on jotakin vikaa, koska tämä ei saa mielihyvää niistä asioista, joista muut vielä saavat - jääkiekosta, formuloista, Cheekistä, kissan ristiäisistä, presidentin vauvasta, napakympistä tai omasta selfiestä.

Minusta masennusta tulisi hoitaa kuten homoutta tai transuja. Masentuneen tulee tulla kaapista ulos. Mutta usein kun masentunut tekee tämän, vaikkapa facebook päivityksellä, hän saa niskaansa paskaryöpyn. Ei kannustavaa palautetta eikä selkään taputtajia vaan "viisaita neuvoja", useimmiten toisten perusteluja siitä, kuinka he itse eivät koe olevansa masentuneita, eivätkä voi mitenkään ymmärtää masentunutta. Masennus on synti. Häpeä. Heikkouden merkki.

Mutta jos asiaan otetaan toinen tulokulma. Lainaten filosofi Jiddu Krishnamurtia, ei ole terveyden merkki sopeutua sairaaseen yhteiskuntaan. Julistiko Jeesus masentuneet autuaiksi juuri sen vuoksi, että heidän sisimpänsä ei voi hyväksyä moraalin rappiota? Onko masennus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairauden oire?

Filosofi Pihlström korostaa, että Elämää eletään surun kautta, ei ilon. On ihmisen osa olla surun, kuoleman ja rajallisuuden keskellä. Ei ole trendikästä puhua kuolemasta tai muista ikävistä asioista. Ne halutaan sivuuttaa. Työntää pois silmistä, pois mielestä. Mutta kuitenkin ne ovat sinussa. Jos et salli niiden tulla mieleesi, ne kalvavat sinua alitajuisesti. Siksi ihmiset täyttävät mielensä kaikella muulla - jotta eivät kuulisi ja tuntisi sisällään olevaa ahdistusta.

Oman teoriani mukaan tuo sisimpäämme sullottu ahdistus on itse asiassa vapahtajamme. Sen kohtaaminen on toki vaikeaa, koska luontomme taistelee sitä vastaan. Emme halua myöntää itsellemme, että olemme murheellisia, masentuneita ja monin tavoin ahdistettuja. Pelkäämme tulevamme hylätyiksi sellaisina. Ja monesti ympäristö tekeekin niin - hylkää masentuneen. Siksi pidämme "möykkymme" piilossa itseltämme ja toisilta.

Mutta ennen pitkää liha väsyy. Viimeistään kuolinvuoteella ahdistus tunkeutuu tajuntaamme, sillä mieli ei enää jaksa padota sitä sisimpäämme. Meistä tulee vihdoin autuaita, sillä autuaita ovat ne, jotka valittavat murheellisina. Autuaita ovat ne, joita ahdistaa. Ahdistuksen myöntäminen ja hyväksyminen johtaa autuuteen. Ei tarvitse enää teeskennellä tai näytellä onnellista. Voi olla avoimesti yhtä aikaa sekä ahdistunut että autuas. Vapautumalla masennukseen, vapautuu masennuksesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Minusta masennusta tulisi hoitaa kuten homoutta tai transuja.

ooo

Tossa asiassa on kansan enemmistö takana. Homoja yms on kansasta 1- 2%. Luvut ovat toisenlaisia, jos heiltä itseltään kysyy.

¨¨¨¨¨¨
Taannoin psykiatri sanoi radioesitelmässään, että masentunut ihminen on realisti. Hän näkee maailman hulluuden.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Voihan joku bändikin olla "trendikäs". Muutama hassu ihminen, jopa vain yksi ja ns. globaali asia.

Jos olisi tasa-arvo niin kun puhutaan ns. informaatiotulvasta eli paljon pitäisi filtteröidä, niin onko makuuhuoneen asiat yleensäkään sellaisia, mitä pitäisi marssien jne. avulla jotenkin osoittaa mieltään?

Toisinsanoen, miksi seksuaalisuuksista: pitää ylensäkään jauhaa kokoajan mm. mediassa? "Siitä puhe mistä puute"?

Se uutistila ja ihmisten aika, voitaisiin käyttää paremmin: onhan paljon ongelmia yhteiskunnassa, mistä pitäisi keskustella.

Minulle se ei ole ongelma mitä ihmiset tekee makuuhuoneissaan, vaikka olen uskovainen niin en vihaa homoja tai ketään, mutta miksi tällaisista asioista pitää jauhaa ja tuoda ne jotenkin osaksi myös politiikkaa?

Sukupuolitauditkaan ei oisi levinnyt jos ihminen ois vaan menny vanhaan kunnon avioliittoon.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Room. 5:1-5

Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,

mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;

mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset